Myöhäinen lankalauantai

Lankalauantai meni mökillä nautiskellessa. Saunan jälkeen tarkeni jo aivan hyvin istuskella saunan kuistilla, ja nautiskella ilta-auringosta.

Juuri ennen pääsiäistä aamulla kiireissäni töihin vaatteita töihin miettiessäni, tajusin ettei minulla ole tällä hetkellä yhtään perusmustaa villatakkia. Samantien täytyi aamusta laittaa langat tilaukseen. Ja ei voi muuta kuin kiitellä Kujeen upeaa palvelua! Keskiviikkoaamuna tein tilauksen, maksoin heti kun lasku tuli sähköpostiin, ja torstaina iltapäivästä noudin paketin postista. Kiitos, kiitos ja vielä kerran kiitos Kujeelle!

Villatakkiin tilasin Cascade 220. Suunnitelmissa on tehdä Veera Välimäen suunnittelema Water and stone. Ei ihan tavallinen villatakki, mutta menee mustana kaiken kanssa. 

Samalla kun olin jalka netti-Kujeen välissä, tilasin muutaman "ylimääräisenkin" langan. 

Heritage 150 oli ensin suunnitteilla tehdä uusi Color affection. Kuitenkin, kun sain ylläolevat vyyhdit käteeni, tajusin kuinka samoja värejä nämä olivat kuin edellisenikin. Hetken siis tuumailtuani, ja raitageneraattoria tutkittuani, päätin että teen näistä itselleni 3/4 hihaisen tunikan. Niin pitkän kuin lankaa riittää.

Ja sitten vähän sukkalankaa kylkeen.

 

Äitini syntymäpäiväsukat ovat päättelyä vaille valmiit.

Ja isälle lähtee seuraavaksi Petäjät puikoille.

Keskeneräisyyksiä

Järjestyksen ihmisenä minun on ollut vaikeaa saattaa keskeneräistä loppuun, jos siinä sivussa aloitan jotain muuta. Olenkin koittanut pitää itseni kurissa ja nuhteessa, että vain yksi työ kerrallaan olisi työn alla. Ja aika hyvin tämä on pitänytkin. Joskus vain lipsuu, kuten nyt on käynyt.....

Suvi Simolan Triip on hihoja vaille valmis. Eli ei enää paljon. Teen hihat magic loopilla, ja työ painaa vietävän paljon. Ranteet eivät kestäneet, joten pieni tauko oli otettava. Ainut vaan, että sovittaessani takkia, tulin miettineeksi, että pitäisiköhän helmaan lisätä hieman pituutta. Vai menisiköhän se hyvällä pingotuksella aisoihin? Pitäisi nimittäin purkaa ja purkaa ja purkaa, enkä tiedä riittääkö hermot siihen.

No, koska Triip meni levolle, tarvitsin jonkin välityön, ja ajattelin kokeilla paljon Facebookissa levitettyä mallia sukista, jotka ovat näyttäneet aika kivoille. Lankajemmasta löytyi vanhaa valkoista Novitan Ticoticoa sekä Dropsin Fabelia. 

Nämäkin ovat siis päässeet vaiheeseen, ainut vaan, että 2,5mm puikoilla hitaasti hyvä tulee.... Niin, ja sitten tajusinkin, että äiti täyttää kuluvan kuun puolessa välissä vuosia, joten siellä ehkä tarvittaisiin uusia saapassukkia, joten lopun voikin arvata.... Niistä keskeneräisistä sukista tuonnempana lisää..

Niin, ja työporukan kanssa ollaan lähdetty mukaan Pohjois-Pohjanamaan Marttojen vauvan sukka -kampanjaan, joita tulee tikuteltua aina silloin kuin ehtii.... 

 Että se sitten siitä vain-yksi-työ-kerrallaan-työn-alla -suunnitelmasta.

Harmituksen määrä

Olen ihastunut Cookie A.:n töihin. Kuten varmaan moni muukin. Ja varsinkin Pomatomukset herättivät mielenkiintoni. Ostinkin Lumoavan langan loppuunmyynnistä pari vyyhtiä valkoista Cascaden Heritagea, ja kaivoin ohjeen esille.

Pääsinkin pitkälle, ja nautin työstä. Ihmettelen itsekseni, että voinko tosiaan saada jotain noin upeaa aikaiseksi. Malli on kaunis, ainut vaan että vasen ranteeni kärsii juuri tämän mallin neulomisesta (enkä tunnu olevan ainut), joten työ on edennyt todella hitaasti. Otin kuitenkin itseäni eräs viikonloppu niskasta kiinni, ja tein ensimmäisen sukan valmiiksi. Aloitin toisen, ja ihmettelin kovasti, miksi tämän aloitus on niin helppoa, kun ensimmäisen kanssa tuskailin. Syy selvisikin:

Olen ensimmäisen sukan varren tehnyt väärin. Jostain kumman syystä olen tulkinnut alun ohjeen; p1, k1 tbl, että yksi nurin, yksi oikein ja vielä yksi takareunasta oikein. Olen siis laittanut ajatuksissani yhden pilkun lisää. Ja nyt ottaa päästä. Enhän minä ohjeita orjallisesti noudattavana ihmisenä VOI jättää tuota virhettä elämään. Toisaalta voisin tehdä toiseenkin sukkaan saman virheen, mutta kun tiedän sen nyt olevan virheellinen, niin eihän se käy. Nyt nämä ihanat sukat odottavat hetken aikaa.

Pitkien pyyntöjen tuotos

Tyttäreni on jo pitkään toivonut itselleen uutta pipoa. Äidillä vain tuntuu välillä olevan liian monta rautaa tulessa, ettei yksinkertaisesti ehdi kaikkea toteuttamaan, mutta joskus täytyy ilta sitten pyhittää vain yhdelle jutulle, ja tehdä tyttärelle pipo.

Toiveena oli ensin, että tytär saisi raitapipon. Ja että väreinä olisivat punainen ja musta. Melkein niin kävikin. Lankakorissa oli ylimääräistä Dropsin Nepalia, ja Ravelryssä näin jonkun tehneen pipon, ja siitä se ajatus sitten lähti.

Reunus on kaksikertainen, ja pipon piti olla sitten tarpeeksi syvä, jotta kovilla pakkasilla voi sen kiskoa sitten korville asti. Niin, ja neiti itse halusi sitten lopuksi vielä tupsunkin koristamaan.

Malli: From Norway with love

Lanka: Drops Nepal

Puikot: 5,0mm pyöröt

Daybreak

Malli, jota olin katsellut jo pitkään, Daybreak. Facebookin ryhmässä näin erään ihanan langan, josta kyseltiin vinkkejä, mitä voisi tehdä. Joku olikin tehnyt Daybreakin, johon minunkin kiinnostukseni heräsi.

Lankakorista löytyi vielä Cascaden Heritage Silkiä mustana, jonka otin huiviin pääväriksi.

Unisonon raidoittuu todella kauniisti juuri tässä huivissa, ja olen kyllä ollut todella tyytyväinen. Koko olisi taas voinut olla himpun verran isompi, mutta tämä juuri menettelee asustehuivina.

Lanka: Zitron Unisono ja Cascade Heritage Silk

Puikot: 4,0mm pyöröt

Hyvää syntymäpäivää!

Täytin viime viikolla vuosia, ja samalla koin ensimmäistä kertaa elämässäni ikäkriisin. Lähestyn kovaa vauhtia neljääkymmentä, ja vaikka tiedän että se on yksi parhaimpia ikiä, kävin silti kovaa kamppailua sitä kohtaan... Lievitin sitten tuskaa laittamalla ison lankatilauksen Titityyhyn.

Suuri harmitukseni on ollut, kun Lumoava lanka lopetti Oulussa. Lempilankani, Cascade Yarnsin jälleenmyyjää on sitten saanut metsästää jostain muualta. Ja minulle kun lankojen ostaminen on juuri sitä kokeilua ja värien ihastelua kaiken keskellä. Mutta kyllä sitä näköjään saa netinkin kautta rahaa palamaan...

Tilasin useamman vyyhdin Cascade sportia, tarkoituksena tehdä itselle villatakki. Samoin tilasin kolme vyyhtiä 220:a kaulahuiviin tms. sekä pipoa varten. Eco+ otin Sylviä varten, josta olen haaveillut jo kauan aikaa. Ainut vaan, että eksyin perjantaina pojan uimakoulun aikaan kauppaan, josta löysin seuraavanlaisen neulekirjan:

Juuri minunlaisia malleja, paksulle langoille suunniteltuina. Ja varsinkin tämä malli tuntui oikein kovasti minulle kuiskivan kirjan sisältä...

Eco+ sopisi tähän vallan mainiosta. Ja sen saisi varmaan nopeasti valmiiksikin. Ehkä jo viikossa?

Color affection

 Malli herätti jo ensimmäisellä näkemisellä suuren mielenkiinnon. Miten kauniisti huivi muodostuukaan lyhennettyjen kerrosten ansiosta.

 Valitsin ensimmäiseen(!) versioon langaksi Cascaden Heritage Silkin. Tein huivin suuremman ohjeen mukaan, mutta pingotuksen jälkeen havaitsin, että huivi olisi saanut olla ehkä vieläkin suurempi, ainakin korkeudeltaan. Ja tilannetta olisi ehkä muuttanut hieman paksumpi lankakin.Lanka on ihastuttavan pehmeää, ja todella hyvä neuloa.

Huivi ei meinannut alkuun valmistua, koska koko ajan oikean neulominen alkoi jossain vaiheessa puuduttamaan. Kunnialla kuitenkin loppuun asti päästiin, ja sain taas uuden suosikin. Jahka jonkin uuden langan tähän löydän (ehkä tosiaan sen hivenen paksumman), niin ehdottomasti teen toisenkin.

Malli: Color affection

Lanka: Cascade Yarns Heritage silk

Puikot: 3,5mm pyöröt