Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapsille. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapsille. Näytä kaikki tekstit

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Meinasi käydä köpelösti....

Aikamoinen tauko tuli kirjoitteluun. Ensin vastusti erittäin pimeä syksy. Valokuvia ei tehnyt mieli ottaa, kun ainoa valoisa hetki tuli vietettyä työpaikalla. Sitten marraskuun lopussa nuorimmaisella murtui sääriluu. Ja vaikka olinkin hänen kanssaan kotona seitsemän viikkoa, ja ystävät innokkaina kyselivät, että mitä ihania käsitöitä olet tehnyt, niin eihän siinä sellaiseen ollut aikaa. Piti keskittyä nuoren miehen kantamiseen, kun ei saanut yhtään jalalle varata, joten siinä hurahti nekin viikot.

Mutta, nyt muutaman vanhan asian pariin... (pahoittelut tummista ja synkeistä kuvista).

 Ennen joulua neulenurkkauksessani kävi välillä pieni vinkka (=tuuli), joten kaipailin hartioille jotain lämmintä. Ja kun aiemmasta projektista oli jäänyt lankaa, lähti Shetland triangle lace shawl puikoille. Koska lanka on paksua, puikotkin olivat oikein paksut (6,0mm). Työ valmistuikin joutuisasti, ja nyt on harteille lämmikettä, kun neuloo omassa nurkassaan.

Malli: Shetland triangle lace shawl, Evelyn A. Clark
Lanka: Cascade yarn Eco+
Puikot: 6,0mm KnitPro Pyöröt

Joulun alla askarreltiin myös tyttölapsen kanssa. Tyttäreni näki jossain käsityövinkkikätköissäni joulukalenterimallin. Kaivettiin siis hieman kangasvarastoja kotona, että äidin työkaverien kotona, ja hienot joulusukat saatiin seinälle.

 Sukat numeroitiin kangasväreillä. Tytär leikkasi ja ompeli kaikki tossut (äiti huolitteli saumurilla), ja todella ylpeitä ollaan aikaansaannoksestamme. Näillä jännitetään monta tulevaa joulukuuta!

perjantai 27. syyskuuta 2013

Pöllöttää

Suurin Horatio ja Oren-buumi taitaa jo olla ohi. Mutta minulle se vasta syttyi. Tai itse asiassa sai sysäyksen, kun lasten villatakeista jäi lankoja jäljelle.
Kädetkin tarvitsivat lämmikettä, ja mikä siis parempaa kuin pöllölauma lämmittämässä. Nuorimman lapaset tein ensin, ihan peräjälkeen molemmat. Ovat lähes siis samanlaiset. Sitten tein yhden tyttären lapasen (joka muuten on aikuisen koolla tehty). Tässä välissä täytyi sitten kääntyä aivan mahtavan palvelun omaavan Kujeen puoleen, ja tilata hieman lisää lankaa. Lankoja odotellessa tein keskimmäiselle yhden lapasen. Sitten tehtiinkin välissä tyttären villatakki.... Ja kun tosiaan oli tovi vierähtänyt, niin kahdelle jo valmistuneelle lapaselle parit. Ainut etten muistanut enää puikkokokoa, jolla olin toisen parin tehnyt. Ei hätiä mitiä, muutamat kokeilut ja purkoosit. Siltikin tuntuu, että molemmissa on liian isoilla puikoilla toinen pari tehtynä. No, pääasia, että käyttäjät ovat tyytyväisiä.
Lanka: Cascade Yarn 220
Puikot: vissiin 4,0mm KnitPro Cubics (ainakin osassa lapasista)

Ja isosiskolle omansa...

Isosisko halusi omansa, kun näki pikkuveljien version. Vaatimustaso vain oli hieman tiukempi: taskus piti olla, että kännykkä mahtuu, eikö hihoihin saanut laittaa mitään ylimääräistä. Niin, ja sen pitää olla tarpeeksi pitkä. Äiti vielä ehdotti siihen pienen yksityiskohdan hihoihinkin:
Eipähän tule talvella kylmä. Neiti oli kyllä lopputulokseen todella tyytyväinen:
Malli: Pikkuveli ja oma sovellut
Lanka: Cascade yarns 220
Puikot: 4,0mm ja 4,5mm pyöröt

Ja äiti oli helpottunut, kun on kerrankin saanut lapsille villavaatteet ajoissa valmiiksi!!

Tulkoon kirpeät syysilmat ja kylmä talvi!!!!

torstai 26. syyskuuta 2013

Pikkuveljet

Olen jo pitkään haaveillut Suvi Simolan Pikkuveljestä. Ja kun perheessä on kaksi pikkuveljeä, niin sittenhän täytyy alkaa tuumasta toimeen. 
Pienimmän pikkuveljen version syntyi ensin. Sinisävytteinen, ja nopea neuloa. Hihat vain tuntuivat hivenen kapeilta, ajatellen jos talvella pitäisi kovasti vaatetta alle laittaa. 
Isomman pikkuveljen takkiin, joka neulottiin vihreäksi, laitoinkin sitten hihoihin hieman enemmän leveyttä. Takeista tuli heti suositut, ja napitus sai kovasti kehuja: "Nämä on helpommat laittaa kiinni, kuin ne muut!" Joten käyttöä varmaan löytyy!
Ohje: Pikkuveli
Lanka: cascade yarn 220
Puikot: 4,0mm ja 4,5mm pyöröt

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Pandan mukana

Jo tämän Novita sysksy 2012-lehden ilmestyessä, kiinnitin huomion tähän tunikaan. Ja mielessä tietenkin heti tyttäreni, joka todella tällaisesta tykkäisi. Lankavarastoista löytyikin muutama kerä teddyä, silmukat puikoille ja menoksi.
Kun on jo tovin neulonut englannin kielisiä ohjeita, niin aloin tuskastumaan tämän Novitan ohjeen kanssa. Erittäin epälooginen, ja yläosa olikin sitten pakko neuloa omasta päästä. En oikein ymmärtänyt, että olisiko yläosan takakappale pitänyt neuloa samalla langalla kuin hihat, vai miten. Laitoin sitten kaikki kaarrokkeeksi, ja langat tulivat viideltä eri kerältä. Keskellä takana on siis nyt pieni sauma, mutta aika huomaamaton se on tuollaisessa pörrölangassa.
Neiti nauttii suunnattomasti uudesta tunikastaan, ja hyvä että yöksi raaskii sen päältään luovuttaa..  Ja onhan se ihana.
Ohje: Novita syksy 2012
Lanka: Novita teddy sekä Novita tempo
Puikot: 7,0mm KnitPro pyöröt

Niin, ja jaloissa on äidin tekemät säärystimet. Säärystimet ovat valmistuneet jo tammikuussa, erään koulutuspäivän tuotoksena.
Ohje: Drops 102-14
Lanka: 7 veljestä
Puikot: 3,5mm KnitPro Cubics

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Pitkien pyyntöjen tuotos

Tyttäreni on jo pitkään toivonut itselleen uutta pipoa. Äidillä vain tuntuu välillä olevan liian monta rautaa tulessa, ettei yksinkertaisesti ehdi kaikkea toteuttamaan, mutta joskus täytyy ilta sitten pyhittää vain yhdelle jutulle, ja tehdä tyttärelle pipo.
Toiveena oli ensin, että tytär saisi raitapipon. Ja että väreinä olisivat punainen ja musta. Melkein niin kävikin. Lankakorissa oli ylimääräistä Dropsin Nepalia, ja Ravelryssä näin jonkun tehneen pipon, ja siitä se ajatus sitten lähti.
Reunus on kaksikertainen, ja pipon piti olla sitten tarpeeksi syvä, jotta kovilla pakkasilla voi sen kiskoa sitten korville asti. Niin, ja neiti itse halusi sitten lopuksi vielä tupsunkin koristamaan.

Lanka: Drops Nepal
Puikot: 5,0mm pyöröt

tiistai 22. tammikuuta 2013

Reissuun tarvetta

Kävimme joululomalla etelän auringossa, ja kun varmuutta ei ollut iltojen viileydestä, täytyi tyttärelle tehdä sitten käsivarsille vähän suojaa. Malli löytyi Novitan lehdestä, lankana Cascade 220.
Malli näytti yksinkertaisen kauniilta, alkuperäisestä en vain innostunut heti, kun oli neulottu liukuvärjätyllä langalla. Alkuperäinen lankaehdotus teki bolerosta jotenkin liian sekavan.
Tytär sai itse valita langan värin, ja kun näki kappaleet pingotettuina, ei malttanut odottaa, että saa boleron päälleen.
Hakaset oli jo kauan aikaa sitten ostettuina erääseen toiseen projektiin, joka on hautautunut jo jonnekin kaapin syövereihin.... Molempien mielestä ne kuitenkin nyt istuivat täydellisesti tähän työhön.
Malli: Novita syksy 2012
Lanka: Cascade 220
Puikot: 5,0mm pyöröt

torstai 17. tammikuuta 2013

Hyväksi havaittu

Tehdessäni Still light tunicaa, ihastuin tyyliin aloittaa neulepaita ylhäältä alas. Tekniikka oli minulle aivan uusi, ja kun inhoan yli kaiken saumojen ompelemista, niin idea tuntui iskevän päähäni ja lujaa. Ainut vaan, että mistään ei tuntunut löytyvän ohjeistusta, miten laskea tarvittava määrä silmukoita, miten lisäykset hoituu ym. Pikku seikkoja, mutta silti tärkeitä, että pääsee päämäärään. Sitten sainkin jossain vinkkiä Liv-kanavalla pyörineestä Neulontakerho-ohjelmasta, jossa vinkattiin asiaa. Jakson katsottuani ja muistiinpanoja tehtyäni, sain ensimmäisen laskukaavion itselleni rakennettua. Ja ei kun kokeilemaan.
Tyttärelleni tein Dropsin Limasta neuletakin. Ja istuvuus on täydellinen. Tytär sai itse valita nappikaupasta napit (on kuulemma aivan ihana kauppa), ja sitten vain takki käyttöön.
Hihat tein kuitenkin tasona, en jotenkin saa siistin näköisiä aikaiseksi MagicLoopilla, käännöskohdat tuppaavat hivenen löystymään. Mutta jos käyttäjä on tyytyväinen, niin silloin on tekijäkin.
Malli: Omasta päästä
Lanka: Drops Lima
Puikot: 4,5mm pyöröt

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Suutarin lapsilla ei ole kenkiä

Joululomalla heräsin todellisuuteen, että lasten lapas- ja sukkavarastot kaipaavat täydennystä. Varastoihin olikin jostain eksynyt useampi kerä Maijaa ja Jannea, joten jokainen sai lapasiin itselleen valita rinnakkaisvärin mustalle.
Lapasia syntyikin sitten heti liukuhihnalta. Ja mukavan lämpimiltäkin ovat kuulemma tuntuneet.
Malli: Oma suunnitelma, mallineule opittu kauan sitten
Lanka: Janne
Puikot: KnitPro Cubics 4,0mm
Pojille tein molemmille sukatkin, Maija-langasta. Valitettavaa kuitenkin tuntuu olevan, että lanka on molemmissa sukkapareissa nyppyyntynyt todella nopeaa. Ja ainakin nuoremmalla sukat ovat olleet vain yökäytössä. Olin nimittäin alkujaan ollut jo hivenen innostunut Maijasta, sen monista väreistä ihan perussukkalankana (varsinkin lasten sukkiin), mutta jos noin nopeasti nyppyntyy, niin sitten saa tästä lähtien jäädä kaupan hyllylle.

maanantai 10. joulukuuta 2012

Herääminen

Tähänhän tuli heti alkuun aikamoinen paussi. Oma elämä heitti häränpyllyä, onneksi neulominen oli silkkaa terapiaa. Paljon siis syksyn aikana valmistunut töitä, valokuvaamiselle vain ei ole tuntunut olevan aikaa.
 Sukat tulevat tarpeeseen, kun syysillat viilenevät. Tytär että äiti tarvitsivat pitkää vartta ja värikkyyttä syksyyn. Tyttärelle syntyi seiskaveikasta raitapolvarit ja äidille taasen Maija-langasta. Ensimmäistä kertaa kokeilin myös knit pron cubikseja, ja ihastuin kyllä, koska käsialani on todella tiukkaa. Nyt ei voinut puristaa puikkoja, joten jälki oli hiukan löysempää kuin normaalisti.
Vinkkejä sukkiin katsoin joskus Neulovalta nartulta, ja tyttären sukkiin kaivoinkin langat hyvin marinoituneista seiskaveikoista. Itselleni kävin langat hakemassa ihan kaupan hyllyltä, ja kun kotiin pääsin, niin huomasin etteivät värit kovasti ole erilaiset verrattuna alkuperäisiin... Kai sitten tuo värimaku liippaa aika läheltä!
Tytär on kyllä ollut erittäin ihastunut sukkiinsa, joita voi pitää farkkuhameen kanssa. Ja itsekin kyllä olen ylpeä, että jaksoin tikutella sukat valmiiksi.

Tyttären sukat:
Lanka: 7 veljestä
Puikot:  4,0mm Knit Pro cubics

 Äidin sukat:
Lanka: Maija-lanka
Puikot: 3,5mm Knit Pro cubics 

tiistai 11. syyskuuta 2012

Syksyn tunnelmaa

Syksy tuo aina mukanaan sen kumman kiireen, jolloin jokaiselle tarvittaisiin jotain uutta villaista ylle. Joskus se, mitä jollekin toiselle tekee, ei aina miellytäkään itseä, vaan tuntuu vähän pakkopullalta. Silloin jotain täytyy olla tekeillä itsellekin. Ja sehän tietää monta kesken eräistä työtä.....

Lankasokkelot kirjoneuleen takana ovat yhtä tuskaa.
 Mutta pojille luvattujen Angry birds-villatakkien täytyy valmistua. Ensimmäinen alkaakin kohta olla hihoja vaille valmis.
Toiseenkin on jo langat ja kuva valittuna.
 Itselle onkin sitten tulossa Veera Välimäen huivi. Jotain huvituksia siis täytyy olla.
Niin, ja sitten listalla olisi vielä miehelle villatakki, itselle raitapolvisukat, tytölle hihattimet, joululahjaneulomiset ja... ja....ja.... Kun vain tätä aikaa olisi enemmän.

lauantai 18. elokuuta 2012

Jämälankaprojekteja vuosien varrelta

Usein kohtaan kaupassa sen, että lankatarjousten ohi ei yksinkertaisesti voi kävellä. Vaikka ei niille langoille oikein tarvettakaan olisi, kaapissa kun odottaa jo se lähemmäs 20 kg niitä.... Mutta silti voisi ottaa yhden kerän tuota, ja toisen tuota ja, ja... Ja sitten kotona huomaakin ostaneensa taas kilon lisää...
 Vuosien varrella on kuitenkin niitä lankoja johonkin käytettykin. Varsinkin sitten erilaisiin kirjoneuleisiin (Könösen mallit on siitä hyviä, että ne yleensä vaativat vähintää sen 15 eri väriä), ja sitten erilaisiin muihin projekteihin, jotka mahdollistavat erilaisten värien käytöt.
 Tämä Könösen neule on valmistunut aikanaan lukiossa lukulomalla (ai, pitääkö niihin yo-kirjoituksiin ihan oikeasti lukeakin??) Malli on tosiaan Könösen, ja jostain vanhasta SK-lehdestä. Lankana oli 7veikka, ja värejäkin varmaan on juuri se ainakin 15 erilaista. On ollut mukavaa huomata, että paita on edelleen täysin hyvä, itse en sitä oikeastaan enää käytä, koska on alusta asti ollut hieman liian pieni, mutta lapsille menee loistavasti pääsiäisenä trulli-vaatteena.

Samainen Könönen herätti ahaa-elämyksen, kun olin nuorimmaiseni kanssa äitiyslomalla. Mietin kuumeisesti lankavuoren äärellä, että mitä näistä lukemattomista vajaista keristä tekisin, kunnes muistin Kettu-neuleen. Äitini sai todella mukavan jouluyllätyksen, kun syksyn aikana hänelle tämä villatakin tikuttelin.
 Äitini, joka saadessaan tämän neuleen oli jo lähemmäs 7kymppinen, on kovasti ihastusta herättänyt tämän takkinsa kanssa. Itse olisi voinut muutaman asian muuttaa, muun muassa kaula-aukko olisi voinut olla erilainen, sekä nappilistat ovat aina olleet se vaikea kohta minulle. Mutta saaja on ollut erittäin tyytyväinen lahjaansa, joten miksipä sitä muuttelemaan.

Seuraavaan neuleeseen sain idean Sanna Vatasen kirjasta Jämälangasta! Kirjan esittelytekstissä Sannalla on päällään juuri vastaavanlainen paita ohuilla raidoilla. Ei kun lankakerien kimppuun, ja raitamallia hieman suunnittelemaan. Ja kyllä, raidoissa on joku järki, miten ne menevät.
 Paita on tullut minulle tuiki tarpeeseen, kun olemme metsässä koirien kanssa kulkeneet. Se on lämmin, eikä 7veikan kastuminenkaan haittaa. Ainoita miinuspuolia ovat, ettei minulla ollut tätä paitaa tehtäessä vielä mitään tietoa siitä, että neulepaitojen ja -takkien neulominen voidaan aloittaa myös ylhäältä päin. Samoin vartalonmuotoilut ovat olleet aivan teillä tietämättömillä. Mutta nämä ovat pikkuseikkoja siellä metsässä, koiria ulkoilutettaessa. Muistan vaan, että paidan tekoon meni ainakin vuosi. Ensi innostuksessa pääsin kainaloihin asti, sitten lankakasa lojui korissa pitkään, kunnes päätin tehdä loppuun. Lankojen päättely oli tuskaa...

Olen aina ollut todella tyytyväinen lasteni päiväkotiin, ja vanhemman poikani päiväkotiryhmää lahjoinkin seuraavalla värikkäällä madolla.


 Lapset ihastuivat ikihyviksi tähän veijariin, ja joskus sen kanssa mentiinkin yhteisiin tilaisuuksiin lapsi yhdessä jalassa kiinni. Raitakäärmeellä pituutta on reilut 150 cm ja jalkojakin 22 kappaletta.

Muutama idea olisi taas mielessä, katsotaan milloin niitä ehtisi sitten toteuttaa!!

perjantai 17. elokuuta 2012

Pipoja edelleen

Kun pipo vauhtiin pääsee, niin nälkä kasva syödessä. Vilman blogista löytyi ihastuttava Hertta, joka täytyi tyttärelle tikutella viime talven Teneriffan reissua varten. 
Malli: Hertta
Lanka: Dropsin Muskat
Puikot: 2,5mm
Ravelry: Sytämiä
Nuori neiti ihastui pipoon ikihyviksi. Kehui moneen otteeseen, että on ihanaa, kun meidän äiti osaa tehdä kaikkea tämmöistä. Malli oli mielenkiintoinen, ja ohjettakin täytyi seurata aika tarkkaan, jotta pysyi oikealla rivillä.
Sydänkuvio on kaunis, sopii todella hyvin tällaiseen malliin. Pitihän sitten sama saada myös äidille. Langaksi omaani vaihdoin vain Dropsin Safranin. Omaani täytyy vain hieman muokkailla, täytyy seuraava tehdä hieman pienemmillä puikoilla.
 Kiitokset Vilmalle ihanasta ohjeesta!!

tiistai 14. elokuuta 2012

Pipoilua

Ulla oli varmaan ensimmäisiä kosketuksiani netin loputtomaan ohjeiden maailmaan. Uutta numeroa onkin sitten aina odoteltu saapuvaksi, ja ihastelua on riittänyt suomalaisesta käsityösuunnittelusta. Nostan hattua näille upeille ihmisille, jotka mahdollistavat ohjeidensa käytön meille kaikille. 

Ensi törmäsin tähän ihanaan pipoon Suvin blogissa. Tyttäreni sattui huomaamaan pipon, joten kaapista kaivettiin hyvin marinoituneet Novitan woolit, ja alettiin laskemaan silmukoita.
Neiti sekä äiti olivat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Kuvio oli erittäin yksinkertainen tehdä, ei kuitenkaan liian tylsistyttävä. Pipo istuu päähän, ja on tosiaan hieman sellainen niskaan jätettävä, joka tuollaista koululaista erityisesti miellyttää.
Malli: Sirle
Lanka: Novita Wool
Puikot: 3,5mm
Ravelry: Pipo Hempeys

Ja koska pipo oli mukavaa malliltaan, niin täytyi vilpertti-pojillekin tehdä omat versionsa, raidallisina tottakai.
Nämäkin Novitan woolit olivat jo tovin viettäneet lankalaatikoiden kätköissä, hyvin tulivat siis käyttöön. Tässä taas syksyn viileneviä päiviä odotellessa, pipot tulevat hyvään käyttöön!